vuonna sivut ovat jälleen valkoisia, mutta uudistustyö jatkuu jatkossa siirtynemme väri-
kuvienkin mukanaoloon myös sisäsivuilla.
pan ainoa tuolloinen demokratia Tsekkoslovakia sai siirtyäkseen neuvostovetoisen kansan-
demokratian järjestelmään. Vuoden 1948 kumpikin tapaus oli elimellinen osa noina vuosina
täyteen vauhtiin päässyttä kylmän sodan kautta ja Euroopan ylle yli neljäksi vuosikym-
meneksi langennutta poliittista ja ideologista kahtiajakoa. Niinikään tulee kuluneeksi neljä
vuosikymmentä ns. hullusta vuodesta 1968, joka muistetaan ns. Prahan keväästä ja sen mu-
sertaneesta Varsovan liiton joukkojen suorittamasta Tsekkoslovakian miehityksestä, kahdesta
traagisesta kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin ja senaattori Robert Kennedyn
salamurhasta Yhdysvalloissa sekä yli läntisen Euroopan pyyhkineistä ylioppilasmellakoista.
Suomessa viimeksi mainitut näkyivät legendaarisena Vanhan ylioppilastalon valtauksena.
Merkittävää oli lisäksi, että samaisena vuonna 1968 Suomi siirtyi tulopoliittisten kokonais-
ratkaisujen aikakauteen ns. Liinamaa I -sopimuksen myötä aikakauteen, jolle työnantajien
ja elinkeinoelämän keskusjärjestö antoi tämän vuoden keväällä ilmeisesti kuoliniskun. Lähi-
ajat tulevat näyttämään, onko tupojen aikakausi työmarkkinaelämässämme neljän vuosi-
kymmenen jälkeen todellakin päättynyt.
Vuoden 1948 tapaukset Suomessa ja Tsekkoslovakiassa olivat osa sitä mennyttä maailmaa,
joka sai päätöksensä 1990-luvun taitteen suuressa murroksessa. Sen esinäytös alkoi Suomen-
lahden etelärannoilla vuonna 1988, ja niinpä tänä vuonna tuli kuluneeksi myös kaksi vuo-
sikymmentä eteläisen naapurimaamme Viron, silloisen Neuvosto-Eestin, ns. laulavasta vallan-
kumouksesta Kansanrintama-liikkeineen. Rahvarinne oli alkusoittoa vuosien 19891991
mullistukselle Euroopassa mullistukselle, joka johti itäisen Keski-Euroopan kansandemok-
raattisten valtiojärjestelmien sekä Venäjän neuvostojärjestelmän sortumiseen.
jatkanut entistä päättäväisemmin markkinatalousjärjestelmänsä tiellä. Ns. reaalisosialismin
epäonnistuminen antoi tuulta purjeisiin niin Suomessa kuin muuallakin niille, jotka kokivat
voittaneensa kylmän sodan ideologisen taistelun. Laman ja sitä ilmentäneen jättityöttömyy-
den ja sen eri heijastusvaikutusten peruja maahamme syntyi monin tavoin syrjäytyneiden
ihmisten joukko, jonka ongelmat ovat niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin. Heidän samoin
kuin palkansaajien, opiskelijain, lapsiperheiden ja pieneläkeläisten etujen ajamisessa haaste
suuntautuu ennen muuta perinteisiin työväenpuolueisiin. Niillä, nauttien tänä päivänä yh-
teensä enää 30 prosentin kannatusosuudesta, onkin näytön paikka löytää uudet kirkkaat vä-
risävyt, joilla vastata yhteiskunnassa oivallisesti pärjäävän kansanosan tuella menestyvien
kokoomuksen ja keskustan harjoittamaan politiikkaan 2010-luvulle globalisaation ja kiris-
tyvän talouden pyörteissä suuntaavassa Suomessa.
päätoimittaja